Kylähullujen esittelyt

Valtakunnan Virallinen Kylähullu XVII Outi Räikkönen

Idearikkaudella ja itsensä peliin laittamalla Outi Räikkönen on saanut aikaan merkittävää ja konkreettista jälkeä. Hän on innostunut ja innostava kotiseutuihminen, kyläläinen, joka asuu lapsuudenkodissaan Ruokolahden Lassilassa, vain muutaman sadan metrin päässä Venäjän rajasta. Outilta löytyy huumoria, karjalaista iloisuutta, esiintymistaitoa ja yhteistyötaitoja. Musiikki, laulu ja nahkan parkitseminen, luonnonantimilla värjätyt langat ja itse pyydettyjen pienpetojen padassa porisevat luut koruiksi ja koriste-esineiksi työstettyinä ilmentävät hänessä luovaa tekemistä ja kylähulluutta. Luovuus ja kylähulluus mikä ihana yhtälö luovat pohjan perinteiselle kylätalo- ja kyläteatteri toiminnalle. Ruokolahden Eukkona Outi on vaalinut karjalaisen naisen olemusta ja paikkakunnan perinteitä Etelä-Karjalan aidolla murteella, jossa kuuluvat iloisesti tunnistettavat persoonapronominit mie ja sie, minnuu ja sinnuu. Outi on myös sanoittanut tunteikkaan ”Evakon laulun” Etelä-Karjalan murteelle ja esittää sitä yleisön pyynnöstä lähes viikottain.

Valintaraati vakuuttui Outi Räikkösen soveltuvan erittäin hyvin Kylähullun virkaan ja hän on ansainnut elinikäisen Valtakunnan Virallisen Kylähullun arvonimen.

Tässä Turpakäräjät-podcastin jaksossa vieraana on Valtakunnan Virallinen XVII Kylähullu Outi Räikkönen Ruokolahden Lassilan Savisienkylältä. Millaista on arki rajakylässä? Kuinka Outi selviää etälääkärin vastaanotosta, kun puhelin- ja tietoliikenneyhteydet eivät toimi? Entä oliko Ruokolahden leijona tarua vai totta? Myös kylän historia, yrittäjyys ja perinteiset käsityötaidot ovat Outille tärkeitä. Hullun hieno Kaakkois-Suomi-hanke jatkuu vuoden 2025 lokakuun loppuun ja Virallinen Kylähullu vierailee kutsusta kaakkoisen Suomen tapahtumissa.

XVI. Anita Sievänen

16. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Anita Sievänen on varsinainen yhdistystoiminnan expertti - ei siis ihme, että hänet on valittu Viralliseksi Kylähulluksi.

”Varsinainen paukku saatiin Kouvolassa, jossa Kukkulan Pekan naapuri Anita nimettiin kaheksi vuojeksi koko Suomen kylähulluksi! Päkkikankaalta on heleppo valita kylähulluja, sillä kylähulluus on sisäänrakennettu kylän asukkaille. Heitä on ollut runsaasti kautta aikojen. Anitan valinta oli näin olleen osuva ja osoitti valitsijoilta suurta asiantuntevuutta ja paneutumista. Valintaan kuului noin metrin korkuisen pystin saanti ja fiinit virkakamppeet". Näin kirjoitettiin paikallislehti Rantapohjassa Anitan valintajuhlan jälkeen.

Kylä otti Anitan valinnan innolla vastaan. Kylällä oli juhlaliputus ja kahvitarjoilu toimi koko elokuun ajan. Anita jakoi nimmareita Kankkulan kaivolla Hiastinhaaran turisteille ja tittelin tuomille uusille matkailijoille joka arkipäivä kahden tunnin ajan ja paikallisella SEOlla pyhäaikoina. Hiastinhaaran lampaiden turkitkin oli kammattu ja naispuolisilla on päässä rusetti.

Anita asuu Pohjois-Iin kylässä Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hän muutti Iihin Tuusulan kunnasta, mutta varsinainen kotikaupunki on ollut yli 30 vuoden ajan Järvenpää. Siellä hän on käynyt koulun, opiskellut, tehnyt uraa pankkialalla, toiminut yrittäjänä ja ollut myös siellä aktiivisena yhdistystoimijana niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Hän toimii vielä edelleen Järvenpään Katutoiminnan tuki ry:n sihteerinä ja rahastonhoitajana yhdistyksessä, joka kerää varoja järvenpääläisten nuorten ja vanhusten hyväksi.

Muutettuaan Iihin ja Pohjois-Iihin vuonna 2005 eipä mennyt montaakaan vuotta, kun hän oli samanaikaisesti Iin Yrittäjät ry:n ja Pohjois-Iin kyläyhdistys ry:n sihteeri, sitten Pohjois- Pohjanmaan kylät ry:n hallitusjäsen ja varapuheenjohtaja https://www.ppkylat.fi/ ja nyt kaksitoista vuotta kyläyhdistyksen puheenjohtajana https://www.pohjoisiinkylayhdistys.fi/ Ja vuodesta 2014 alkaen toiminut myös Iin kylien neuvottelukunnan puheenjohtajana https://iihappens.fi/hyvinvointi/kylien-neuvottelukunta/

Iin vuosien aikana Anita on myös suorittanut Ympäristö- ja luontoalan perustutkinnon ja Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon ja vuonna 2020 sai myös Iin kunnan Ympäristöpalkinnon perusteluina ”Anita Sievänen, joka on luotsannut Pohjois-Iin kyläyhdistyksen kanssa Hiastinhaaran yhdeksi Iin suosituimmaksi lähiluontokohteeksi sekä aktivoinut kuntalaisia luontoon, hyvinvoinnin lähteelle.”

 VERKOSTOTYÖN AMMATTILAINEN

Anita toimi myös kuusi vuotta Oulun Seudun Leaderin hallituksessa, josta neljä vuotta puheenjohtajana. Vuodesta 2022 alkaen hän on ollut myös Suomen Kylät ry:n kyläjaoksen jäsen. Lisäksi hän on ollut lukuisien kylätoimintaa tukevien hankkeiden ohjausryhmässä useimmiten puheenjohtajana.
On sanottu, että Anita uskaltaa sanoa mielipiteensä, mutta hän on myös sosiaalinen, iloinen, välitön, sanavalmis, äänekäs ja näkyvä, joka myös elää ja hengittää ympärivuorokautisesti kylätoimintaa. Uskaltaa sanoa ja puuttua epäkohtiin sekä näyttää omalla toiminnallaan mallia muille. Anitalla on erittäin monipuolinen CV ja on asunut eri puolilla Suomea ja ollut monessa mukana ja vuosien varrella hänelle on karttunut erittäin laajat verkostot. Hän on myös toiminut monissa luottamustehtävissä eri järjestöissä, hankkeissa ja leader- ja kylätoiminnassa. Anita on myös kyläturvallisuuskouluttaja (SPEK 2014).

Valtakunnan Virallinen XVI Kylähullu Anita Sievänen toimii myös virkakautensa ajan Valtakunnan Virallisten Kylähullujen Kilta ry:n puheenjohtajana, johon jäseneksi voi päästä vain Viralliset Kylähullut.

HULLUN ÄLYKKÄÄT KYLÄT-HANKE
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry haki ja sai rahoituksen Hullun Älykkäät Kylät-hankkeelle vuosille 2022-2023, jossa hanke tarjoaa Pohjois-Pohjanmaalla Kylähullun Kyläklinikoita ja Kyläiltoja/työpajoja kylätoimijoille ja kyläyhdistyksille. Valtakunnan Virallinen XVI Kylähullu sekä hankkeen projektipäällikkö tuovat kyliin toimintamalleja omaperäisesti, luovasti ja huumorilla maustaen. https://www.ppkylat.fi/hullun-alykkaat-kylat/

 "Nyt haluan antaa myös kiitoksen niille, joille se kuuluu: Iin kunnalle, Iin kylien neuvottelukunnalle ja Pohjois-Pohjanmaan kylille, jotka tekivät yhteisesti hakemuksen, jonka perusteella minut valittiin tähän arvostettuun valtakunnalliseen virkaan. Nimityksestä ei voi luopua eikä valinnasta voi valittaa. Kylähullun nimitys on voimassa koko valitun eliniän ja se ei siirry perintönä lapsille kuin mahdollisen uuden valinnan kautta. Kylähullu on oman kylänsä, kuntansa, maakuntansa ja koko maaseudun pr-henkilö. Kylähulluus on loputon mahdollisuus ja viittaa hän kantaa loputtomasti, loppuun asti", näin toteaa Kylähullumme nro XVI. Anita Sievänen.

XV. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Jukka Naukkarinen

Jukka on Ummeljoen kylältä, Kouvolasta Kymenlaakson maakunnasta. Jukkaa on mahdoton esitellä kahdella tai kymmenellä lauseella. Jukka on saanut sellaiset kylähullun ominaisuudet jo syntymälahjana, että oli vain ajankysymys milloin hän saa virallisen tittelin.

KUKA JA MIKÄ JUKKA ON

Maatalousyrittäjä

Maanviljelijä vuodesta 1983 ja luomuviljelijä vuodesta 1989 lähtien. Kotitilansa hän otti omistukseensa 22-vuotiaana. Nuorten tuottajien kaikki tasot MTK:n järjestöpuolelta on käyty läpi 1980 luvun puolivälistä lähtien. Hän on ollut perustamassa MTK:n luomuvaliokuntaa v. 1990, jonka puheenjohtajana hän toimi 5 vuotta.

Sijaisperheen isä                                                                                         Hän on toiminut v. 1998 asti sijaisperheen isänä. Vaimonsa Sadun kanssa heillä on 2 biologista lasta ja samaan aikaan he ovat tarjonneet yli 20 vuoden ajan sylin 6 sijoitetulle lapselle tähän mennessä. Lisäksi hän on toiminut Kymenlaakson perhehoitoyhdistyksen hallituksessa 10 v. muun muassa varapuheenjohtajana.

Sähköalan yrittäjä
Hän on toiminut alalla yli 40 v, joista yli  20 v. yrittäjänä. Ammattikoulusta valmistuttuaan sähköasentajaksi hän ensin työskenteli 4 v. paperitehtaalla.

KSAO:n yhteistyökumppani/työpaikkaohjaaja vuodesta 2003 lähtien
Yli 70 harjoittelusopimusta, nuoria ja aikuisia työssä oppijoita kulkee Jukan matkassa ympärivuotisesti. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon hän on tarjonnut 10 v. ajan työharjoittelujaksoja saksalaisille opiskelijoille. Hän toimii KSAO:ssa myös kutsuttuna työelämäedustajana erilaisissa hankkeissa. Hän on mahdollistanut lukuisille luonto- ja ympäristöalan opiskelijoille harjoittelupaikkoja työelämäkohteissa.

 MUU TOIMINTA

- Hän on ollut mukana perustamassa luomualan osuuskuntia, esim. Kymen Luomu, Osuuskunta alkuvoima Tuulimylly (myymäläautoa).

- Jäsenenä mm. osuuspankin hallintoneuvostossa ja nuorkauppakamarissa 15 v. sekä lukuisissa muissa eri järjestöissä luottamustehtävissä.

- Lähitapiola Vellamon ja sitä edeltäneessä vakuutusyhdistyksessä hallituksessa yhtäjaksoisesti 34 vuotta ja sitä ennen asiamiehenä 6v.

EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI…

- Kyläaktivisti vuodesta 1997 alkaen. Kylätoimintaan aktivoituminen tapahtui EU aikakauden ja Leader rahoituksen avauduttua Kaakkois-Suomeen. Hän perusti toimintaryhmän Ummeljoen kylähullut ja järjesti sen tiimoilta erilaisia EU tukirahoitettuja tilaisuuksia ja tapahtumia kylätoiminnan aktivoimiseksi

- Ummeljoen kyläyhdistyksen perustaja v. 2010 ja vetovastuussa siitä lähtien. Edesauttamassa Kasper Wreden ilmailuhistorian esiin tuomista sekä Ummeljoen kyläkirjan aikaansaamista.

- Kouvolan kylien neuvottelukunnassa jäsenenä sekä puheenjohtajana 2 v.

- Pätevöitynyt erilaisten yleisötapahtumien järjestäjänä:
Lentokenttäjuhlat Hornettien ylilentoineen, Siltajuhlat, Koulujuhlat jne

TUNNUSTUKSET JA TITTELIT

- Tunnustuksia toiminnasta: * 2013 Vuoden Yrittäjävaikuttaja Jaakko (Anjalankosken Yrittäjät), * 2016 Kylätoiminnan suunnannäyttäjä (Kymenlaakson Liitto ja KyKy) * 2017 Ummeljoki Vuoden Kylä Kymenlaaksossa (Kymenlaakson Liitto ja KyKy)  

- 2019 Valtakunnan virallinen Kylähullu, Kylähullu- tittelin myötä Suomen Kylät ry:n kyläjaoston jäsenyys ja Valtakunnan Virallisten Kylähullujen Kilta ry:n puheenjohtaja

 JUKAN AJATUKSIA JA POHDINTAA

"Valinnan jälkeen oli pohdinnan aika, miten alan toimia Kylähullun virassani. Halusin kylähulluna vaikuttaa innostavasti kylätoimintaan, tavoitteena oli tehdä ”yhteistä hyvää”. Minulla oli kokemusta pirstaloituneesta kylätoiminnasta, joten ”yhteinen hyvä” jota halusin, olisi ajatusten herättelyä ja kuppikuntien yhteen saattamista".

"Minulla oli hyvin lennokkaita ajatuksia ja keskustellessani edeltäjäni Kylähullu Matti Hämäläisen kanssa hänen hanketyö kokemuksistaan, innoitti ne kokemukset minua tekemään hankkeen. Kymenlaakson Kylät ry oli valmis yhteistyöhön ja se auttoi minua tarttumaan tähän mahdollisuuteen. Kaakkois-Suomen ELY myönsi hankerahoituksen Kyliltä kylille, Kylähullun tapaan, hanketta toteutetaan Kaakkois-Suomen alueella 1.2.2020 – 31.10.2022.  Hankkeessa haetaan uutta virtaa ja näkemystä Kaakkois-Suomen kyliin muun muassa Kylähullun monodialogiesitysten sekä erilaisten aktivointityöpajojen kautta. Kylähullu kauteni on ollut lähes kokonaan korona aikana. Onneksi nykytekniikan mahdollisuuksin olen ottanut ison digiloikan ja hanketta on pystytty toteuttamaan kaikesta huolimatta."

XIV. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Matti Hämäläinen

Valtakunnan Viralliset Kylähullut toimivat suomalaisen kylätoiminnan tienäyttäjänä, tulevaisuuden väkevänä visioijana, joka ennakkoluulottomasti, vahvalla tahtotilalla ja itsensä peliin laittaneena on aikaan saanut merkittävää, konkreettista jälkeä. Nämä kriteerit täyttää erinomaisesti Matti Hämäläinen. Hänet tunnetaan akttiivisena kylätoimijana Koiviston kyläyhdistyksen puheenjohtajajana sekä Äänekosken Huiman puheenjohtajana, lisäksi muiden yhdistysten jäsenyys vie aktiivista miestä. Aktiivisen kyläyhdistyksen viimeisin näyttö on kyläkoulun puolustaminen. Oma koulu säilyy Koivistolla.

Matti Hämäläinen muutti kaupungista vaimonsa kanssa Koivistolle viitisen vuotta sitten. Kun tyttäret lähtivät maailmalle, Matti etsi vaimonsa kanssa rauhallista paikkaa. 

-Koivisto tuntui hyvältä paikalta asua, kun emme halunneet muuttaa pois Äänekoskelta.Kylällämme toimii kunnon yhteisöllisyys. Tänne veti myös hieno luonto ja historia. Ihmiset silti tekevät paikasta kodin ja tämä yhteisö, Matti kertoo.

Matti Hämäläinen toimii Kylähullujen Killan puheenjohtajana kahden vuoden ajan, seuraavan Kylähullun valintaan asti. Tehtäviin kuuluu visioida kylien tulevaisuutta ja toimia kylätoiminnan tiennäyttäjänä. Kylähullu-nimitys on pysyvä.

Hämäläinen korosti kiitospuheessaan yhdessä tekemisen ja vapaaehtoistyön merkitystä. "Yksin kukaan ei ole mitään." Hämäläinen kehotti huolehtimaan siitä, mitä kylillä on, sen sijaan että valitetaan puutteita. "Rikas ei ole se, jolla on paljon, vaan se, jolta puuttuu vähän", hän siteerasi kuulemaansa viisautta.

XIII. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Arja Huovinen

Arja on syntynyt ja kasvanut Leppävirran Oravikosken kaivostaajamassa. Nuoruusvuosien opinnot veivät pois Leppävirralta, mutta paluu takaisin oli itsestään selvyys. Arja asui puolisonsa Pekan kanssa Leppävirran kirkonkylällä ja Pekan kotikylällä Soinilansalmella oli heidän kesämökki. Vuonna 1992 heistä tuli soinilansalmelaisia, kun omakotitalo valmistui kesämökin pihapiiriin.

Arja Huovinen on ollut aktiivisesti mukana Soinilansalmen kylätoimikunnassa ja kyläyhdistyksessä vuodesta 1992. Kylätapahtumien järjestämisen, kylätalon kunnostamisen ja muun kylätoiminnan organisoimisen ohella Huovinen on toiminut kylänsä edustajana Maa- ja metsätalousministeriön "Kyläsuunnitelmat osana kehittämistyön arkea" –tutkimuksessa, johon mukaan valittujen kylien tärkeimpänä kriteerinä oli mm. toiminnallinen aktiivisuus. Soinilansalmi on valittu valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi vuonna 2013 Huovisen toimiessa kyläyhdistyksen puheenjohtajana. Soinilansalmen kyläyhteisössä toimiminen on muovannut Huovisen kylien ja maaseutualueiden puolestapuhujaksi. Huovinen on ollut liikkeellepaneva voima myös Leppävirran kyläneuvoston perustamisessa ja toiminnassa. Kyläneuvosto voitti viime syksynä vuoden 2014 Demokratiapalkinnon yleisöäänestyksen.

Valintaraadin mukaan Arja Huovinen täyttää erinomaisesti kaikki Valtakunnan kylähullulle vaadittavat kriteerit.

XIII Kylähullu- Arja haastaa kaikki arvioimaan omia asenteitamme, valintojamme: ”On aika toimia, sillä meidän tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on vaikutusta millaisen Suomen jätämme hoidettavaksi seuraaville sukupolville. Vastuu ei kuitenkaan ole pelkästään kylähulluilla. En yksin minä kylähulluna eikä pelkästään kaikki kylähullut, vaan me ihan kaikki – sinä ja minä – yhdessä, voimme luoda hyvät perustukset tulevaisuuden maaseudulle ja kylille.”

XII. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Heikki Kumpula

Haapajärvinen kyläaktiivi Heikki Kumpula on Kuusaan kylältä ja hänet valittiin virkaan Kristiinankaupungissa. Kumpula kertoo, että muutti Haapajärven Kuusaan kylälle 1980-luvun alussa, vaimon perässä. Kuusaan kylätoimintaan hän tuli mukaan 90-luvun alusta, ja on puheenjohtajana vetänyt Jokuset ry:n toimintaa jo lähes parinkymmenen vuoden ajan.

- Luottamustehtävä on ollut antoisa ja todella monipuolinen. Esimiehenä olen noudattanut lapsena koettuja "tunteita" - hyväksyn ihmiset sellaisina kuin he ovat, Kumpula sanoo.

Heikki Simeoni Kumpulan juuret ovat Lapista ja hän kuvaa itseään lapselliseksi Lapinkylän kasvatiksi.

- Elin nuoruuteni Kurtakon kylässä, siinä tunturin juurella. Imin ympäristöstäni monia ihmiskohtaloita itseeni, hyvässä ja pahassa. Ymmärsin, että jos kaikkensa yrittää sen pitää riittää, ei voi enempää vaatia, keneltäkään, sanoo Kumpula.

XII Kylähullun titteli myönnettiin Heikille Kristiinankaupungissa ja aktiivinen Kylähullun virka-kausi on kaksi vuotinen, mutta arvonimi on elinikäinen. Valintaraadin määritelmän mukaan "kylähullu on suomalaisen kylätoiminnan tiennäyttäjä ja tulevaisuuden väkevä visijoitsija". Valtakunnan Virallisten Kylähullujen Kilta etsi tehtävään henkilöä, "joka on ennakkoluulottomasti, vahvalla tahtotilalla ja itsensä peliin laittaneena aikaansaanut konkreettista jälkeä". Ja Kilta sai Heikki Kumpulasta juuri sellaisen!

XI. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Raimo Nummela

Valintaraati toteaa perusteluissaan Raimo Nummelasta:

• eteenpäin suuntautuva
• innovatiivinen ja itsensä likoon laittava, toteuttaa ideoita, joita muut pitävät mahdottomina
• viljelijä-yrittäjätaustainen henkilö, joka pyyteettömästi omilla varoillaan on kunnostanut virkistysaluetta ja vaellusreittiä, jotka ovat vapaasti kaikkien käytettävissä = Soldatin torppa ja ulkoilureitistöt
• uuden teknologia hyödyntämisen edelläkävijä, millä on sekä kansallista että kansainvälistä vaikutusta (tuulivoimapuisto)
• vetänyt monta laajakantoista projektia (mm. Soldatin torppa, kerännyt vanhoja maataloustyökaluja ja järjestänyt vanhojen työmenetelmien esittelytilaisuuksia, kunnostanut ja ylläpitää elämyspolkua ja vaellusreittiä)
• habitukseltaan ja persoonallisuudeltaan on kansanomainen: "Kylähullun tunnistaa"

Lisämeriittinä pidettiin henkilön kaksikielisyyttä ja maantieteellistä sijaintia, sillä Länsi-Suomesta ei ole aiemmin Kylähullua valittu. Raimo Nummela pääsee viemään kylähulluviestiä Länsi-Suomen alueelle. Plussana pidettiin myös, että Kristiinankaupunki on itsenäinen, pieni (noin 7000 asukkaan) kaupunki.

X. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Seppo Lehtinen

Lehtisestä tuli Suomen 10. Kylähullu vuonna 2009 Kajaanissa, jossa edeltäjä Veli-Matti Karppinen kasasi raadin valitsemaan itselleen seuraajaa.

- Minun ansioni oli varmasti se, että olin koko Kymenlaakson yhteinen ehdokas kisaan. Minulla oli laajat kannattajajoukot takana monelta toimintaryhmältä, Seppo Lehtinen kertoo.

Lehtisen ansioksi voi muun muassa laskea pyörätien, joka saatiin rakennettua kylälle talkoovoimin. Muutenkin hän ollut mukana kehittämässä Vuolenkosken kylän toimintaa.

- Olin ehkä hulluin lenkki, mutta sain innostettua kylän ja yhteistyötahot mukaan, Seppo Lehtinen kertoo roolistaan kyläprojekteissa.

Ehdotuksia uudeksi kylähulluksi tuli kaikkiaan useita kymmeniä. Kylähullun pitää täyttää selkeät kriteerit ja päätös uudesta kylähullusta syntyi yksimielisesti; Seppo Lehtinen täytti kriteerit.

Kylähulluksi valittiin henkilö, joka on perinteisistä ajattelumalleista poikkeava, uusia näkökulmia etsivä kylän yhteisön kehitystä eteenpäin vievä luova ihmettelijä ja kyselijä. Seppo on tyyppi, joka on pystynyt moottoroimaan yhteisön vahvuudet positiiviseen toimintaan.

IX. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Veli-Matti Karppinen

Veli-Matti Karppinen on  Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen puheenjohtaja, sekä Kainuun Nuotta ry:n toiminnanjohtaja. Hän on toiminut lukuisissa järjestöissä,  yritykissä  ja jopa virkamiehenä Yliopistomaailmassa. Hän on ihastunut luovuuteen, kylähulluuteen, ihmisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Hän on ollut elämänsä aikana perustamassa monia sellaisiakin järjestöjä, joissa ei enää ole mukana.

Veli-Matti Karppinen sanoo, että kylätoimintaan näkemykset, asenteet ja ihmisten kohtaaminen sopivat. Kylätoimijoilla on muun muassa ylikehittynyt sosiaalinen vastuu. Minun turvaverkostoni on kylä ja metsä on kirkkoni. Minua kiinnostavat persoonat kylillä. Heidän kokemuksissaan, näkemyksissään ja viisauksissaan on sellaista sanomaa, joka panee meikäläisenkin hiljaiseksi, sanoo Veli-Matti Karppinen.

Veli-Matti Karppinen uskoo, että  maaseutu ja kylätoiminta kansalaistoimintana kehittyy edelleen. Sitä hän pelkää, että kylätoiminta muuttuu pelkästään palkattujen ammattilaisten työksi, aatteellista kylätoimintaa ja palkattuja työntekijöitä molempia tarvitaan.  Mikäli kyläaate häviää silloin on vaara, että kylätoiminta  syö itsensä hengiltä. Kansalaistoiminta on ihmisen perusverkosto, paikallisuus. Vastapuolena sille on globalisaatio, Karppinen toteaa.

Veli-Matti on viestinnän, järjestö -ja verkostotoiminnan, luovan kehittämisen ja yrittäjyyden ammattilainen. Hulluna luovuuteen, yhteisöllisyyteen , jossa mikään haaste ei ole pelottava. Verkostojen, yhteisöllisyyden ja kansalaislähtöisen toiminnan ammattilainen alias Mehtälän Veli-Matti on ihastunut luovuuteen, kylähulluuteen, ihmisyyteen ja yhteisöllisyyteen.

VIII. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Esko "Eko" Ropponen

Esko "Eko" Ropponen Kangaslammin Harjurannalta Pohjois-Savosta valittiin  Valtakunnan Viralliseksi Kylähulluksi  vuonna 2004. Hänet valittiin tehtävään valtakunnallisilla Kylähullupäivillä Mikkolanniemen toimintakeskuksessa Saaren kunnassa. Valinnan teki edellinen Kylähullu Heikki Takkinen Helsingin Käpylästä taustajoukkoineen.

Kylähulluksi valittavan on toimittava aktiivisesti oman kylän tai lähiympäristön hyväksi. Valintaan vaaditaan myös oman kunnan suostumus. Ropponen täyttää kaikki edellytykset. Valitsijat kuvaavat häntä umpihulluksi mieheksi, jonka ideoista on poikinut joukko kylän toimintaa elähdyttäviä hankkeita.

- Ilman Ropposen panostusta Harjuranta olisi vain pieni ja mitätön kyläpahanen Varkauden kupeessa, perustellaan valintaa.

Harjurannalle on saatu muun muassa katuvalot, luontokirkko ja laavu, Peis Immosen luola, luontopolku, maastopyöräreitti, vierasvenesatama ja uimaranta. Nuorille kylätuvassa on biljardipöytä, bändin soittovälineet ja ohjaaja. Kesäteatterissa on uusi katsomo ja esiintymislava pukukoppeineen, ja luetteloa voisi vielä jatkaa.

Esko Ropponen on merkittävä toimija ja vaikuttaja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti kylätoiminnan saralla. Voidaan todeta, että Esko on ollut luomassa ja tekemässä pohjatyötä nykyiselle kylätoiminnan kattojärjestölle SYTY:lle, joka oli ennen sitä Kyläasiain neuvottelukunta. 

VII. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Heikki Takkinen

Heikki Takkinen, joka on toiminut aloitteellisesti ja luovasti Käpylän kylämäisessä yhteisössä. Heikki on tehnyt pitkäjänteisesti ja monipuolisesti työtä erityisesti Käpylän nuorison parissa. Hän on Käpylän Yhdyskuntaklubin kantava voima ja on voimallisesti ja neuvokkaasti puolustanut Käpylän palveluita lakkautusten ja leikkausten uhatessa.

Hän on ansioistaan saanut tunnustusta mm. arvostavan nimityksen "vuoden kylähullu Suomessa 2002". Valtikka siirtyi lauantaina 13.06.2002  Muoniosta Helsingin Käpylään. Seitsemäs kylähullu on Yleisradion Noppa ja Opinportti -ohjelmasta tuttu Heikki Takkinen. Kylähullun titteli julkistettiin Kylät kohtaavat Kalotilla -tapahtumassa Muoniossa.Takkisen televisiotyö ei Kylähullutoimikunnan puheenjohtajan Hilkka Vanhapihan mukaan liity valintaan, toisin kuin hänen työskentelynsä Käpylän nuorten ja heidän vanhempiensa parissa. Takkisen ansiot täyttävät Valtakunnan Kylähullun kaikki kriteerit: Ennakkoluuloton ja kekseliäs vapaaehtoistyö, johon Kylähullu itse uskoo. Valtakunnan Kylähullun arvonimi siirtyi Takkiselle Vanhapihalta.

VI. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Hilkka Vanhapiha

Muoniolainen Hilkka Vanhapiha valittiin Valtakunnan kuudenneksi Kylähulluksi Laadun ja uskalluksen maaseutu -seminaarissa Hämeenkyrössä vuonna 2000. Hilkka Vanhapiha tunnettiin voimallisena Kilpisjärven Kätkäsuvannon kylän kehittäjänä. 

Hilkka oli kylätalon idean äiti ja kylätalon avajaispuheessaan 12.1.2008 hän totesi: ”Pitää olla unelma, taitoa, sisua ja kekseliäisyyttä ja siunausta.” Tuohon Hilkan toteamukseen kiteytyy hänen toimintansa ennen Kylähulluksi valintaa ja sen jälkeen.  Hilkan oppivat tuntemaan niin kuntien, maakuntien kuin valtiovallan virkahenkilöt ja kansanedustajat.  

Hilkka Vanhapiha kantoi Kylähullun viittaansa 9 vuotta. Hän kuoli vuonna 2009 syksyllä ja hän kantoi arvokkaasti viittaansa loppuun asti.

V. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Antti Jokinen

Antti Jokinen Kuusenlatvan kylältä Hämeenkyröstä valittiin viidenneksi Kylähulluksi Savonlinnassa vuonna 1997.  Antti oli kokenut kylätoiminnan herätyksen 1970- luvun alkuvuosina, jolloin Kuusenlatvan kyläkoulua oli kunta lakkauttamassa. Jokinen on julkisissa lausunnoissaan tuonut esille kuinka koulun menetys on henkinen takaisku ja kuinka monille kylille uhka koulun menetyksestä on muodostunut yhteistyön lähtölaukaus. Näin voidaan todeta Kuusenlatvan kylän kohdalla. Hämeenkyrön ensimmäinen kylätoimikunta Kuusenlatva-Seura perustettiin Antti Jokisen johdolla 1975. Sen jälkeen alkoi tulla myös muita kylätoimikuntia.

Antin uurastus johti vuosien varrella aina seuraavaan kehittämisen kohteeseen. Näille yhteinen nimittäjä on yhteistyö. Pirkanmaan kylätoimijoita kokoontui yhteiseen neuvonpitoon kylätoimikuntien yhteiskokoukseen vuonna 1992 ja silloin perustettiin kylien yhteenliittymä Pirkan Kylät ry. Puheenjohtajan paikalle valittiin Antti Jokinen.  Antti Jokisen ennakkoluuloton ja päämäärätietoinen toiminta suomalaisten kylien eteen on ihailtavaa. Hänellä oli näkemys tulevaisuuteen ja mihin suuntaan kylätoimintaa tulee ohjata.

Antti kuoli vuonna 2013. Antin käden jälki näkyy edelleen suomalaisen kylätoiminnan kehittämisessä. Antin tunteneet Valtakunnan Viralliset Kylähullut kertovat Antin olleen herättävä voima suomalaisessa kylätoimintaliikkeessä. Hän oli vahva ja näkyvä persoona, jota kuunneltiin.

IV. Valtakunnan VIrallinen Kylähullu Juha Taskinen

Juha ”Norppa” Taskinen Savonlinnan Haukiniemen kylältä valittiin neljänneksi Kylähulluksi Kemissä 1996. 

Osaamista, rohkeutta, optimismia

Itseoppinut kuva-alan lentojätkä, elokuvaohjaaja, maailmanmatkaaja, maanviljelijä ja metsuri, saimaannorppien suojelija sekä pitkien matkojen uimari, siinä lyhyesti kuvattuna kuka Juha Taskinen on.

Taskinen on syntynyt kuudes maaliskuuta kansainvälisenä Polaarivuotena 1958, kirjailija Joel Lehtosen syntymäkylään. Maanviljelijä-metsurin ammatti vaihtui vuonna 1991 lypsykarjasta luopumisen jälkeen lopullisesti kameraan ja siitä alkoi elokuvantekijän ja kirjailijan ammatti. Taskinen on kansakoulupohjalta ja itseoppineena tehnyt vuoteen 2015 mennessä 36 dokumenttielokuvaa ja kymmenen kirjaa joista neljä kokonaan omia. Juhan tuotannot ovat keränneet kymmeniä kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja, mm. Vuoden luontokuva, Vuoden luontokirja, Euroopan paras elokuva, Kirjallisuuden Karjala-palkinto, Aasia Wiildlife-elokuvajuhlien pääpalkinto ja kaksi kertaa Valtion tiedonjulkistamispalkinto jne.

”Paras palkinto minulle on syntyä omalle kylälle keskelle maailman kauneinta järveä-Saimaata ja sen norppaa. Täältä olen saanut voimani näitä rantoja puolustanut ja lähtenyt täältä maailman ääriin.” Toteaa Taskinen. Elokuvausmatkat ovatkin vieneet tekijän kuudelle mantereelle. ”Etelämanner on kiehtonut minua aina ja päätin lähteä sinne elokuvantekoon. Esitin ideani Suomen Etelämannertutkimuksen vetäjille, FINNARP:ille. Rahoitusta matkalle ei ollut, mutta päätin, että sinne menen, vaikka menisi viimeisetkin siemenperunat!” Taskinen läpäisi vaadittavat testit, sai rahoituksen ja vietti 2,5kk vuodenvaihteessa 2007-2008  Suomen retkikunnan mukana Kuningatar Maudin maassa Itä-Antarktiksella. Tältä matkalta syntyi ensimmäinen suomalainen Etelämanner-elokuva, Matka Valtavaan.

Kylätoiminta on ollut aina vireää Taskisen kotikylässä. Vienan ja Laatokan-Karjalan kuvausmatkoilla Juha sai idean kotikylä-tsasounan rakentamiseksi kylään jossa ei ollut yhtään ortodoksia. Hanketta varten ja kulttuurisillan rakentamiseksi perustettiin Haukiniemen kulttuurikyläyhdistys. Hirsityöt ja puutavara tilattiin poikkeuksellisesti noin 700 km päästä Venäjältä, Vienankarjalan Paanajärven kylästä, Kemijoen varrelta. Näin Haukiniemi pystyi tukemaan runokylän elämää ja kirvesmiestaitoja. Tsasouna vihittiin käyttöön heinäkuussa 2013 ja palvelee nyt ”kulttuuritalona” ja ekumeenisena temppelinä laajalla alueella.

”Tarvitaan tahtotila!” Taskisen kylähulluuden motto on osuva. Hän päätti uida ja juurikaan harjoittelematta Saimaan puolesta kesällä 2013 Joensuusta  Imatralle.  Taskinen ponnisteli 24 päivää ja pääsi perille 250km jälkeen tehden Suomen pisimmän avovesiuinnin!

III. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Harri Markoff

Harri Markoff kruunattiin Valtakunnan III Kylähulluksi Mäntyharjulla 1994.  Harrin kotipaikka oli Kemi ja hän oli ammatiltaan lehtikuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Harri Markoffia oli hakemuksessa tituleerattu Positiiviseksi Superlietsojaksi. Ennen kylähulluksi valintaa v. 1993 Harri oli perustanut Kemiin Kylähullukonttorin.  Sen voi arvata, että valinnan jälkeen konttorin toiminta sai vauhtia.  Tuon superlietsojan tavoin hän toimi Kylähullu kautenaan ja Kylähullukonttori toimi vuoteen 1997 saakka. 

Jo lapsuudesta Harri oli kiinnostunut runoista ja se loi varmasti pohjan omien tekstien, novellien ja runojen kirjoittamiseen, jota Harri tekee edelleen nimellä Harmaasusi.

II. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Päivi Lepistö

Päivi Lepistö valittiin Sumiaisissa Virallisen Kylähullun virkaan vuonna 1992. Hän on syntynyt Mikkelissä ja nykyinen asuinpaikka on Mynttilän kylä Mäntyharjulla, Etelä- Savon maakunnassa.

Vuonna 1992 hakijoita oli ollut paljon erilaisista lähtökohdista ja Päivi oli se joka valikoitui täyttäen kylätoiminta ideologian kriteeristön. Hän on ennakkoluuloton, ajattelija, pohtija ja kyseenalaistaja. Kylähullun titteli istui hänelle oikein hyvin. Valinnan jälkeen Päivi teki kylätoiminnan herättelyn reissuja, hän itse sanoo toimineensa kylätoiminnan matkasaarnaajana.

II. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Päivi Lepistö toteaakin: ”Olen elänyt Kylähulluliikkeen alkuhistorian, mihin kylähulluliike suuntaa ja millaisilla kriteereillä seuraavat Kylähullut valtakuntaan löytyvät.  Minulla oli kirkkaana tulevaisuuden näkynä, että kylähullutoimintaliikkeen suunta on oltava kylätoimintaideologiaan vahvasti kytkeytyvä”.

I. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Helmer Pesonen

Vuonna 1990 Heikki Ritavuori pisti idean toteutumaan Valtakunnan Virallisen Kylähullun nimeämisestä, hän on idean isä. Niinpä yrittäjä ja keksijä Helmer Pesonen valittiin vuonna 1990 Valtakunnan ensimmäiseksi Kylähulluksi Sumiaisissa.

Heikki Ritavuori ja muut valinnan tehneet näkivät Helmerissä niitä ominaisuuksia joita vaadittiin Kylähulluliikkeen ja – ajatusten kehittäjältä. Alkuun olikin Kylähullu nro 1:n Helmer Pesosen ja töysäläisen Heikki Ritavuoren yhteistyö tärkeää, jotta Kylähulluliikkeelle saatiin luotua hyvät pohjat.

Helmer toi Sumiaisen kunnan esille ja monenlaisilla tempauksilla. Sumiainen sai Helmerin ansiosta paljon julkisuutta valtakunnan medioissa. Sumiaisiin tulleet ulkomaalaiset turistitkin halusivat nähdä monet kerrat aidon suomalaisen Kylähullun. 

Helmer on kertonut muistellessaan alkuaikoja, kuinka monien henkilöiden mielestä hänen olisi pitänyt kieltäytyä tittelistä, sillä siitä saattaisi olla haittaa Helmerin bisneksiin. Helmerin valinta ensimmäiseksi Valtakunnan Viralliseksi Kylähulluksi oli erittäin onnistunut valinta, sillä hän oli tunnettu ennakkoluulottomista rohkeista otteistaan ja hän ei välittänyt mielipiteistä.